Hae
Tiina K

Voiko nainen olla vakuuttava ja puhua kuin mies?

minikuvauspäivä TIK Salonki

Voiko nainen puhua rahasta, säästämisestä, sijoittamisesta? 

Voiko nainen olla äijä käytökseltään ja kylmän suora ajatusmaltaan?

Voiko nainen olla menestyvä liike-elämässä?

Voiko nainen tehdä samoja asioita kuin mies?

Voiko olla kaikkea edellä mainittua mutta näyttää ulkoisesti naiselliselta, pukeutua naisellisesti tai jopa seksikkäästi? 

Voiko olla samaan aikaan vakuuttava?

Vastaan kaikkiin: ”KYLLÄ VOI!”

Kuka sen määrittelee? Meistä jokainen määrittelee sen itse! ?


Olen aina ajatellut, että rajat on tehty rikottavaksi ja olen aina halunnut vähän rikkoa niitä. Okei myönnetään, että olen rikkonut niitä aina varmasti lapsesta asti eikä vain siellä teini-iän kynnyksellä. Onneksi en varmasti ole ainut.

Olen aina halunnut olla hieman erilainen, tallata omia polkuja, kulkea omia teitä ja tehdä sellaisia oman näköisiä asioita mitkä tuntuvat kivoilta. Omassa rauhassa omaan tahtiin. Lapsuudesta jo muistan kuinka vanhemmat sanoivat siitä että jos kaikilla oli joku tietyn merkkinen vaate, lelu tai muu vastaava, minkä halusin – ”hankitaan sinulle erilainen. Voi löytyä vielä paljon hienompi”.

Joskus se tuntui typerältä, että miksi minulla ei voisi olla samanlaista mutta sitten samaan aikaan super hyvältä, kun minulla oli jotain erilaista millä erottua muista. Ehkä se erilaisuus on kummunnut siis sieltä. Tietenkin oli niitä asioita, mitkä olivat suurinta huutoa ja aikakausien trendi villityksiä mutta silti kannustettiin olemaan yksilö ja valitemaan rohkeasti erilaisia ja oman näköisiä juttuja. Oli kyseessä sitten harrastus tai mikä tahansa muu juttu.

Jostain sain päähäni (n. 15 vuotiaana) teini-iän kynnyksellä lähteä yksin Maltalle kielikurssille ventovieraiden ihmisten kanssa kolmeksi viikoksi. Toivoin aluksi saavani jonkun ystävän mukaan mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Vanhempani kuitenkin kannustivat minua, joten rohkenin lähteä ensimmäiselle pitkälle matka aivan yksin. Lähdin yksin vieraaseen maahan ja vilkutin lentokentällä kyynelehtivälle äidille ja lämpimästi lohduttavalle isälle. Olin toivonut, että hyvästelyt ovat nopeat etten ala itkemään vaan pysyisin reippaana lähteissäni. Olin yksin Nähdään pian! kohti vierasta maata täysin vieraiden ihmisten kanssa mutta jo lentokoneessa aloin tutustua uusiin ihmisiin. Tämä oli yksi elämäni parhaimmista kokemuksista ja opetti paljon muutakin kuin pelkästään englantia. Se teki minusta rohkeamman, vahvemman ja itsenäisemmän. Voin edelleen olla kiitollinen tästä mahdollisuudesta vanhemmilleni.

Villi, vapaa ja kahlitsematon, kuin villi hevonen

Olen omassa elämässäni kuin työelämässänikin saanut aina tietyt vapaudet. Jopa silloin, kun olen ollut työntekijänä. On helppoa ja vapauttavaa elää, kun tietää että kukaan ei kahlitsee ja määrittelee rajoja liian tarkasti. Voi olla luova kuin taiteilija, toteuttaa itseään ja neuvotella asioista. Silloin usein moni pystyy antamaan itsestään eniten ja parhaimman osaamisensa.

Ehkä siksi olen yrittäjä, jotta voin toteuttaa vapaasti itseäni omalla tyylilläni. Saan todella usein ja olen aina saanut työelämässä vapaat kädet toteuttaa itseäni, visiotani ja ideaani. Se on parasta mitä tiedän. Sytyn, intoudun ja innostun niin, että se ei jää keneltäkään huomaamatta. Tämä pätee lähes kaikkeen. On kyseessä sitten mikä tahansa aina yksittäisestä työjutusta, tapahtumaan tai pieniin sisustusjuttuihin kotona tai töissä. Vielä kivempaa ja intouttavampaa se on silloin, kun ympärillä on ihmisiä, jotka lähtevät siihen kaikkeen mukaan ja pääsee yhdessä tekemään. Ilo, into ja hyvä mieli kuitenkin tarttuu tai on helppo ainakin tartuttaa muihin.

Viisi vuotta on nyt kulunut siitä, kun ryhdyin täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Se oli elämäni yksi ”pelottavimmista” hetkistä hypätä tyhjän päälle. Parhaimpia hetkiä silloin, kun oli liikkeen avajaiset ja kaikki konkretisoitui todelliseksi. Todelliseksi, että olen yksin vastuussa nyt kaikesta elämässäni ja mitään ei voi jättää kohtalon varaan. Siitä alkoi elämä yrittäjänä. 

Vuosia säästin, sijoitin ja tein pieniä valintoja unelmien eteen, vaikka en tiennyt milloin The hetki on. Onko se suunnitelma A vai B. Se oli suunnitelma B mutta kuitenkin se, mistä olin haaveillut jo aivan pienenä – se oli ehkä kohtalo. Hyvä sellainen. Ainakin nyt tuntuu siltä, kun elämä on melkolailla mallillaa ja peruspilarit kunnossa. Teen työtä mistä nautin, mille sytyn ja voin kerätä juuri ne intohimoni saman yrittäjä tittelin alle. 

Ehkä elämä on aika hyvää tässä ja nyt juuri sellaisena kuin se nyt on.

Kuvaaj: Elli Visuals / Elli Leppiniemi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *