Miksi syöt noin? Miksi urheilet niin paljon? Miksi, miksi ja miksi…

Jokainen meistä kuulee varmasti kaikenlaisia kommentteja elämänsä aikana elämäntapaan, valintoihin ja kaikkeen muuhunkin liittyen. Moni meistä myös sanoo samaisia asioita muille joskus huomaamattaan, joskus aivan tarkoituksella. Itsekin syyllistyn tähän mutta yritän parhaani mukaan. Vain siksi, että tiedän sen olevan ärsyttävää.

Usein kuulen itse päivittelyä yrittäjyydestä, kilpaurheilusta, elämäntavoista ja milloin mistäkin. Puhumattakaan siitä kuinka paljon kaikki kurkkivat eväskippooni tai kyselevät mitä syön. Onhan se niinkin jännää kuin ihan sitä tavallista puhdasta ruokaa, mitä sieltä eväskiposta löytyy. Päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Vuoron perään lihaa, kanaa ja kalaa. Siihen kylkeen kasviksia ja juurikkaita sekä vaihtuva hiilarin lähde. Useimmiten riisiä, perunaa tai bataattia.

Monen mielestä se on kurinalaista elämää mutta minulle sellaista mitä olen elänyt läpi elämäni. Itsetehtyä perus kotiruokaa ja rutiineina arkea ohjaamassa työt ja harrastukset. Nämä rytmittävät päiväni ja koko elämäni. Välillä lomaillaan ja otetaan sitten rennommin.

Valintoja, jotka olen tehnyt omien arvojen ja asenteiden kautta. Valintoja, joista nautin ja ne auttavat voimaan hyvin. Erityisen tärkeäksi tämä tasainen elämäntapa alkoi muuttua noin 10 vuotta sitten, kun IBS-oireyhtymä puhkesi. Tasainen ja stressitön elämäntapa, tarkka ruokavalio ja rutiinit auttavat pitämään oireeni kurissa. Tämän seurauksena voin paremmin ja olen energisempi. Mitä pidempään olen elänyt näin sen koukuttuneempi huomaan olevani hyvän olon ja jaksamisen tunteelle. Riittävästi unta, puhdasta ruokaa, liikuntaa ja tasainen rytmi saa voimaan elinvoimaisesti. Niin elinvoimaisesti, etten halua rikkoa sitä syömällä jotain sellaista, mikä saa minut kipeäksi tai vähintään todella huonovointiseksi. Koen tuntevani kehoni jo niin hyvin, että tiedän mikä sille on hyväksi ja mikä saa voimaan huonosti.

Ei minusta olisi mihinkään dietille tai noin kurinalaiseen elämään. Minusta on mukavampaa syödä suklaata ja makoilla sohvalla…

Usein kysyn ja kuuntelen mielelläni erilaista ihmisten elämäntarinoita, kokemuksia ja ajatuksia, sillä uskon että he voivat auttaa minua näkemään asioita uusista näkökulmista. Usein uusien näkökulmien ja puolien ymmärtäminen asioista avaa silmiä ja avartaa myös omaa maailmankatsomusta melko paljon. Se avaa silmiä  sille, mitä haluan ja mitä en halua.

Onneksi saan työni puolesta tavata paljon erilaisia ihmisiä erilaisilla taustoilla varustettuna, jotta pääsen kuulemaan ja oppimaan lisää heiltä. Samalla voin innostaa ja kannustaa muita kokeilemaan niitä asioita, joista itse saan hyvää oloa ja energiaa. Sekä niitä asioita, mistä nautin ja mitkä koen tärkeiksi elämässäni.

Mitkä ovat niitä asioita, mitkä saavat sinut voimaan hyvin ja elinvoimaisesti?

Jos haluat nähdä ja kuulla arkista touhotusta yrittäjyyden ja kilpaurheilun saattelemana (SM kilpailuihin valmistautumista) otan seurantaan myös Instagramin puolella, mistä löydät bion linkistä myös kaikki muut kanavani.

Kuvat: Sami Reivinen / Valokuvaamo KLIK. Kuvankäsittely: Tommi Taipalus, Retouch.fi

Viikot vilisevät silmissä ja tajuan, että olen ollut aivan kadoksissa ja hiljaa lähes ikuisuuden niin täällä kuin somenkin puolella. Pitkä to do -lista muistuttaa minua siitä – mitä pitäisi tehdä ja mitä pitäisi hoitaa. Mutta…

Olen elänyt niin hetkessä, että en ole tehnyt kuin välttämättömät ja pakolliset. Keho ja mieli on tarvinnut sitä. Sellaista aikaa, kun on vain aikaa olla miettimättä mitään, suunnittelematta ja niin pois päin. Kaipasin aikaa jolloin teen vain yhden asian kerrallaan, en pingota, stressaa tai häsää koko ajan jotain. Kevät on tuonut paljon ajateltavaa, paljon mietittävää, paljon sulateltavaa monen asian suhteen. Olen yrittänyt nauttinut hetkistä ja elää rennosti. Painaen taka-alalle kaiken sen, mikä ei ole ollut pakollista tai aivan välttämätöntä arjessa. Koska se on tuntunut oikealta. Kaiken niin sanotusti ylimäräisen esim. Englannin opiskelun, koulujutut, somet ja näiden lisäksi kaikki muukin on ollut vähän tauolla. Tämän seurauksena koen olevani jälleen energisempi ja vahvempi ihmisenä niin henkisesti kuin fyysisesti. Pysähtyminen on kultaa ja sitä täytyy joskus ymmärtää ottaa!

Viime vuosi on opettanut minulle paljon pysähtymisestä ja sen tärkeydestä. Ennen olen ehkä hieman ”pelännyt” pysähtyä ja ottaa niin rennosti. Nyt kun se kaikki tuli vähän pakosta viime vuonna niin huomasin, että sitä pärjää vähemmälläkin touhottamisella ja pingottamisella. Olen oppinut uskomaan vahvemmin siihen, että elämä kantaa jolloin osaan olla entistä rennompi ja nauttia entistäkin enemmän hetkistä.

Sitä olenkin tehnyt tämän kevään, kuten seuraavista kuvista näkyy. Arkisia ja mukavia juttuja sekä riittävästi lepoa.

Miltä se kulunut kevät näyttää kuvina?

On opittu näkemään lähemme ja ymmärretty se, mistä sietää olla kiitollinen elämässä.

Alettu valmistautua tulevaan kisakauteen.

Vietetty paljon aikaa kotona ja tehty arkisista asioista arjen luksusta.

Nautittu ajasta ja hetkistä, kun ei ole kiire minnekään. Opittu pysähtymään.

Fiilistelty kevät aamuja ulkona kahvikuppi kädessä ja aamutakki päällä. Kuunneltu luonnon ääniä ja lintujen laulua.

Nautittu kiireettömistä aamuista yhdessä.

Kuljettu metsässä ja nautittu luonnossa liikkumisesta sekä ulkoilusta.

Ihasteltu kauniita hetkiä ja upeita maisemia.

Treenattu, urheiltu ja liikuttu. Eletty ja hengitetty hyvää oloa ja valintoja.

Nautittu hetkistä läheisten kanssa ja muistettu kertoa kuinka tärkeitä he ovat.

Oivallettu uusia asioita. Kehiteltu ja suunniteltu tulevaa.

Tehty töitä niin paljon kuin se on mahdollista. ja muistettu pitää mielen lisäksi huolta myös kehosta. kehonhuolto.

Kiinnostaako helppo ja nopea kehonhuolto?

Lue lisää XCryosta ja sen hoitomahdollisuuksista!

Joko olet lukenut? Palautuminen ja Armollisuus